Puhelinmyynti

 12.09.-13.11.2020 välisenä aikana olin tutustumassa enemmän tai vähemmän puhelinmyyntiin. Yritys johon menin työharjoittelua suorittamaan esitti kotisivuillaan olevansa "moderni markkinointitalo", sekä olevansa "myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun edelläkävijä". He myös kertoivat tarjoavansa "yli 10 vuoden rautaisen kokemuksen alasta". Kaikki puheet kotisivuilla eivät kyllä näkyneet itse toimistolla jossa työskentelin. Tätä ehkä koitettiin enemmän tai vähemmän "paikkailla" sanomalla että edeltävä toimiston johtaja on "räjäyttänyt" kyseisen toimiston.

Mitä opin harjoittelustani?

Ennen luuriin tarttumista minulle pidettin jonkin näköinen myyntiin perehdytys, tätä kuvattiin "koulutuksena" kyseisessä paikassa. Mitä tämä sitten oli, niin kävimme läpi perus asioita kuten keille emme saa myydä.

Puhelua tehdessä minulla oli useita papereita joissa oli mm. puhe minkä mukaan myytävä tuote esiteltiin ja sitten oli äänikuitille tuleva teksti joka sitten toimi myyntisopimuksena sekä muut tukevat laput auttamaan keskustelussa ilmeneviin mahdollisiin kysymyksiin.

Itselle puhelinmarkkinointi tuntui välillä jopa hyvinkin vastenmieliseltä pakkomyynniltä. Minun odotettiin vetävän aina tappiin asti ja toisinaan opastettiin ikäänkuin jyräävän asiakkaan yli jatkamalla vaan myyntipuhetta vaikka väkisin. Välillä toki oli hyvinkin mukavia asiakkaita joiden kanssa puhelu saattoi venyä ja jotka maltillisesti kuuntelivat myyntipuheen, mutta oli siellä niitä kun katkaisivat puhelun mitään sanomatta tai jopa alkoivat enemmissä määrin riitaisiksi.

Nopea logo

 Jos sitä pitkästä aikaa saisi edes hieman jotain sisältöä aikaiseksi tänne laitettua. Tarkoitus on ollut jo pitkään koittaa alkaa lisäillä tänne asioita mitä olen ajan saatossa tehnyt, mutta tässä nyt tänään tekemästäni.

Tänään tuli tosiaan yllättävä mahdollisuus auttaa yhtä Suomen tunnettua striimaajaa. Hänellä oli pohjana jo kuva mihin hän halusi enää vain tekstin jonka sitten toteutin Canvan kautta. Mitään toivetta tekstin värille tai fontille ei ollut mutta tekemäni osui ja upposi heti ensimmäisellä ja sain siitä kiitokset.

Paperiset joulukoristeet

Joulu on kohta ovella ja koristeet myydään miltein käsistä. Tämän kertainen postaukseni käsittelee tapaa miten olen näitä paperikelloja nyt väkerrellyt.

Työvälineeksi en tarvinnut kuin yhden verhonpidikkeen. Varmasti kyseisen virasta voisi käydä hiuspinnit, klemmarit, pyykkipoika ja mitähän muuta mahtaisi luovasti keksiä.

 

Minkä välineen ikinä valitsetkaan, kiinnitetään sillä koristeen paksut kohdat tiiviisti vastakkain, jotta kosiste on mahdollisimman kiristetty tai tiivis seuraavaa vaihetta varten eli narujen solmimiseen. (Varmasti löytyy myös erilaisia systeemejä, mutta meillä on nämä narut)

Kun narut on solmittu, voi apuvälineen poistaa, minkä jälkeen narut voi sujauttaa koristeen sisälle vaikka kynnellä työntäen. (Muina apuvälineinä voisi käydä saksen terä, viivoitin, veitsi, sukkapuikko tai jokin muu mikä tulee mieleen)

Ja näin meillä on ripustamista vailla oleva koriste valmiina! Ja eikuin hyviä koristelu hetkiä.

-Sipe

FiloviHome

 

Tiedätkö mikä on Filovihome? Minä en tiennyt sitä viellä vuosi sitten, vaikka kyseinen liike olikin jo ollut usean vuoden olemassa Paimiossa. Filovi on Ranskalaistyylinen sisustus ja lahjatavaraliike jollaista en ole nähnyt toista. On melkein kuin satumaailmaan astuisi kun myymälä on lattiasta kattoon täynnä kaikkea hienoa ja mielenkiintoista. Myös ajatus kirpputorista tuli mieleeni sillä myymälässä hinnat löytyvät tuotteista liimattuina, ja näitä hintalappuja olen saanut liimailla tuhatmäärin.

Olen nyt työskennellyt harjoittelun kautta kyseisessä paikassa, ensin Kelan kautta kun olin kuntoutuksessa toipumassa loppuunpalamisesta ja nyt toivuttuani pääsin palaamaan liikkeeseen takaisin Työvoimatoimiston kautta. Myymälässä on saanut ja päässyt tekemään ja kokeilemaan vaikka ja mitä. Myös vanhanaikaista kassajärjestelmää. Tunnelma siellä on ollut rento ja lämminhenkinen, sekä mukavia asiakkaita on riittänyt. (Yhtään inhottavaa asiakasta en matkalta muista)

Olen kuvaillut kamerallani paljon tuotteita, sekä kuvannut liikettä heidän omaan käynnöön nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan. Olemme järjestäneet Ranskalaiset festivaalit ja nyt olemme olleen joulun laiton kimpussa. Pian myös alkavat asiakas- sekä VIP-illat joita hieman odotan sillä luvassa on pientä naposteltavaa sekä tietenkin myös kurkun kostuketta ja tarjoushintoja.

Eilen meillä kävi Ranskasta asti vieraita joiden tuotteita myymälästämme löytyy. Kyseiset vierailijat olivat ilahtuneita siitä että meillä oli jo alettu laittamaan joulua toisin kuin muissa myymälöissä missä he olivat käyneet paikkoja katselemassa.(Tästä vielä ehkä lisää myöhemmässä postauksessa.)

Jätän tällä erää postaukseni näin lyhyeksi ja ehkä innostun jossain kohtaa esittelemään vaikka myymälän tuotteita enemmän, sillä olenhan niistä jo jokusen kotiinikin ostanut. (Enhän minä millään voinut olla niitä ostamattakaan!!)

Hyvää syksyä joka taas talveksi taittuu!

-Sipe

1. maaliskuuta -The owl

Ensimmäinen päiväni työttömänä pitkästä aikaa. Koulu loppui silmänräpäyksessä, tuntuu kuin vasta vähän aikaa sitten olisin sen aloittanut. Matkalle mahtui paljon kaiken laista aina pohjamudista aallon harjalle asti. Olen ehtinyt hakea paikkaa pariin työpaikkailmoitukseen ja odottelen josko pääsisin vaikka takaisin Tokmannille kesätöiden merkeissä.

Eläin bongari vauhdissa

Olimme sopineet äidin kanssa käynnistä Cafe Astassa munkki kahvien merkeissä. Aamusta mietin ottaisinko järkkärini mukaan auringon taas niin upeasti paistaessa, mutta päätin jättää sen kotiin lähtiessäni heittämään kissanhiekka pusseja roskiin.
Kävelymatkalla porukoille, noin puolessa välissä äiti tuli koiran kanssa minua vastaan, josta jatkoimme yhdessä takaisin heille päin.

Hetken verran ehdin tehdä palapeliä ja pelata äidin kanssa korttia ennen kuin aloimme tekemään lähtöä. Äidin laittaessa saunalla pyykkiä, ihmettelin näkyä koiran aitauksessa sijaitsevassa puussa. Mikä ihmeen mytty siellä oli? Ensimmäisenä mieleeni tuli että oliko siellä pallo tai jokin muu koiran lelu taas viskastuna puun oksiin kiinni. Lähemmäs astellessani huomasin sen olevan pöllö. Tätä hetken ihmettelin äidin kanssa kunnes molemmat olimme kännykkäkamerat ojossa sitä ihailemassa arvaillen mitä lajia kyseinen muutaman nyrkin kokoinen otus olisikaan. (Aikaisemmin äiti oli kertonut nähneensä ketun hiihtäessään.)

Pöllö näytti vähät välittävän siitä, että neliskanttisten mööbelien (kännyköiden) kanssa siinä heiluimme hänen auringon ottoa häiritsemässä. Hetki kuvattuamme lähdimme viemään asunnolleni jukkapalmua, jonka Leenalta olin saanut. Kaappasin järkkärini siinä toivossa että auringonpalvoja tönöttäisi vielä oksalla palatessamme, jotta voisin sitä vielä lisää paparatsisoida.
Ilokseni äiti kuitenkin kurvasikin heti takaisin heille ennen kuin lähtisimme kahvittelemaan. Pöllö lämmitteli auringonpaisteessa edelleen samassa paikkaa. Nappasin siitä läjän kuvia molemmilla objektiiveillani ja olin tyytyväinen saamiini kuviin tai ainakin siihen miltä ne ainakin kamerassa näyttivät. Siinä sitten tuumasin äidille josko vaari olisi tullut lintubongaajana pöllön muodossa katselemaan tytärtään sekä vanhaa ladaansa.
Tästä olikin sitten hyvä lähteä kahvittelemaan Astaan hyvälle munkille ja tehdä sen naapurissa sijaitsevaan pieneen kukkakauppaan pieni katselukierros. Siitä jatkoimmekin ostamaan kissanhiekkaa ja takaisin porukoille, missä hyökkäsin jälleen palapelin kimppuun.

Kyseinen palapeli on siis suuri 1500 palan suuruinen, joka on äitini keittiönpöydälle levitetty. Teemme sitä yhdessä ja välillä teen sitä yksinänikin kuten tänään ollessani porukoilla. Yleensä siinä on niin käynyt ettei äidillä ole välttämättä riittänyt tai löytynyt kärsivällisyyttä ja silmää joihinkin kohtiin, niin olen niissä yleensä aina auttanut. Onhan tuo palapelien tekeminen muutoinkin ihan kivaa ajanvietettä ja varmaan parempi silmille niitä tuojotella kuin tietokoneen ruutua.

Asiasta puusta palapeliin, ehdin leikellä myös kahden kissan kynnet. Toscan, joka on minun ensimmäinen kissani mikä äidillä asustaa, sekä Tikrun, joka on nuorimman velipuoleni kissa. Kuro-koiran kynnet olinkin jo pari päivää sitten ehtinyt leikellä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää ja aurinkoista kevään alkua! :)