Paperiset joulukoristeet

Joulu on kohta ovella ja koristeet myydään miltein käsistä. Tämän kertainen postaukseni käsittelee tapaa miten olen näitä paperikelloja nyt väkerrellyt.

Työvälineeksi en tarvinnut kuin yhden verhonpidikkeen. Varmasti kyseisen virasta voisi käydä hiuspinnit, klemmarit, pyykkipoika ja mitähän muuta mahtaisi luovasti keksiä.

 

Minkä välineen ikinä valitsetkaan, kiinnitetään sillä koristeen paksut kohdat tiiviisti vastakkain, jotta kosiste on mahdollisimman kiristetty tai tiivis seuraavaa vaihetta varten eli narujen solmimiseen. (Varmasti löytyy myös erilaisia systeemejä, mutta meillä on nämä narut)

Kun narut on solmittu, voi apuvälineen poistaa, minkä jälkeen narut voi sujauttaa koristeen sisälle vaikka kynnellä työntäen. (Muina apuvälineinä voisi käydä saksen terä, viivoitin, veitsi, sukkapuikko tai jokin muu mikä tulee mieleen)

Ja näin meillä on ripustamista vailla oleva koriste valmiina! Ja eikuin hyviä koristelu hetkiä.

-Sipe

FiloviHome

 

Tiedätkö mikä on Filovihome? Minä en tiennyt sitä viellä vuosi sitten, vaikka kyseinen liike olikin jo ollut usean vuoden olemassa Paimiossa. Filovi on Ranskalaistyylinen sisustus ja lahjatavaraliike jollaista en ole nähnyt toista. On melkein kuin satumaailmaan astuisi kun myymälä on lattiasta kattoon täynnä kaikkea hienoa ja mielenkiintoista. Myös ajatus kirpputorista tuli mieleeni sillä myymälässä hinnat löytyvät tuotteista liimattuina, ja näitä hintalappuja olen saanut liimailla tuhatmäärin.

Olen nyt työskennellyt harjoittelun kautta kyseisessä paikassa, ensin Kelan kautta kun olin kuntoutuksessa toipumassa loppuunpalamisesta ja nyt toivuttuani pääsin palaamaan liikkeeseen takaisin Työvoimatoimiston kautta. Myymälässä on saanut ja päässyt tekemään ja kokeilemaan vaikka ja mitä. Myös vanhanaikaista kassajärjestelmää. Tunnelma siellä on ollut rento ja lämminhenkinen, sekä mukavia asiakkaita on riittänyt. (Yhtään inhottavaa asiakasta en matkalta muista)

Olen kuvaillut kamerallani paljon tuotteita, sekä kuvannut liikettä heidän omaan käynnöön nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan. Olemme järjestäneet Ranskalaiset festivaalit ja nyt olemme olleen joulun laiton kimpussa. Pian myös alkavat asiakas- sekä VIP-illat joita hieman odotan sillä luvassa on pientä naposteltavaa sekä tietenkin myös kurkun kostuketta ja tarjoushintoja.

Eilen meillä kävi Ranskasta asti vieraita joiden tuotteita myymälästämme löytyy. Kyseiset vierailijat olivat ilahtuneita siitä että meillä oli jo alettu laittamaan joulua toisin kuin muissa myymälöissä missä he olivat käyneet paikkoja katselemassa.(Tästä vielä ehkä lisää myöhemmässä postauksessa.)

Jätän tällä erää postaukseni näin lyhyeksi ja ehkä innostun jossain kohtaa esittelemään vaikka myymälän tuotteita enemmän, sillä olenhan niistä jo jokusen kotiinikin ostanut. (Enhän minä millään voinut olla niitä ostamattakaan!!)

Hyvää syksyä joka taas talveksi taittuu!

-Sipe

1. maaliskuuta -The owl

Ensimmäinen päiväni työttömänä pitkästä aikaa. Koulu loppui silmänräpäyksessä, tuntuu kuin vasta vähän aikaa sitten olisin sen aloittanut. Matkalle mahtui paljon kaiken laista aina pohjamudista aallon harjalle asti. Olen ehtinyt hakea paikkaa pariin työpaikkailmoitukseen ja odottelen josko pääsisin vaikka takaisin Tokmannille kesätöiden merkeissä.

Eläin bongari vauhdissa

Olimme sopineet äidin kanssa käynnistä Cafe Astassa munkki kahvien merkeissä. Aamusta mietin ottaisinko järkkärini mukaan auringon taas niin upeasti paistaessa, mutta päätin jättää sen kotiin lähtiessäni heittämään kissanhiekka pusseja roskiin.
Kävelymatkalla porukoille, noin puolessa välissä äiti tuli koiran kanssa minua vastaan, josta jatkoimme yhdessä takaisin heille päin.

Hetken verran ehdin tehdä palapeliä ja pelata äidin kanssa korttia ennen kuin aloimme tekemään lähtöä. Äidin laittaessa saunalla pyykkiä, ihmettelin näkyä koiran aitauksessa sijaitsevassa puussa. Mikä ihmeen mytty siellä oli? Ensimmäisenä mieleeni tuli että oliko siellä pallo tai jokin muu koiran lelu taas viskastuna puun oksiin kiinni. Lähemmäs astellessani huomasin sen olevan pöllö. Tätä hetken ihmettelin äidin kanssa kunnes molemmat olimme kännykkäkamerat ojossa sitä ihailemassa arvaillen mitä lajia kyseinen muutaman nyrkin kokoinen otus olisikaan. (Aikaisemmin äiti oli kertonut nähneensä ketun hiihtäessään.)

Pöllö näytti vähät välittävän siitä, että neliskanttisten mööbelien (kännyköiden) kanssa siinä heiluimme hänen auringon ottoa häiritsemässä. Hetki kuvattuamme lähdimme viemään asunnolleni jukkapalmua, jonka Leenalta olin saanut. Kaappasin järkkärini siinä toivossa että auringonpalvoja tönöttäisi vielä oksalla palatessamme, jotta voisin sitä vielä lisää paparatsisoida.
Ilokseni äiti kuitenkin kurvasikin heti takaisin heille ennen kuin lähtisimme kahvittelemaan. Pöllö lämmitteli auringonpaisteessa edelleen samassa paikkaa. Nappasin siitä läjän kuvia molemmilla objektiiveillani ja olin tyytyväinen saamiini kuviin tai ainakin siihen miltä ne ainakin kamerassa näyttivät. Siinä sitten tuumasin äidille josko vaari olisi tullut lintubongaajana pöllön muodossa katselemaan tytärtään sekä vanhaa ladaansa.
Tästä olikin sitten hyvä lähteä kahvittelemaan Astaan hyvälle munkille ja tehdä sen naapurissa sijaitsevaan pieneen kukkakauppaan pieni katselukierros. Siitä jatkoimmekin ostamaan kissanhiekkaa ja takaisin porukoille, missä hyökkäsin jälleen palapelin kimppuun.

Kyseinen palapeli on siis suuri 1500 palan suuruinen, joka on äitini keittiönpöydälle levitetty. Teemme sitä yhdessä ja välillä teen sitä yksinänikin kuten tänään ollessani porukoilla. Yleensä siinä on niin käynyt ettei äidillä ole välttämättä riittänyt tai löytynyt kärsivällisyyttä ja silmää joihinkin kohtiin, niin olen niissä yleensä aina auttanut. Onhan tuo palapelien tekeminen muutoinkin ihan kivaa ajanvietettä ja varmaan parempi silmille niitä tuojotella kuin tietokoneen ruutua.

Asiasta puusta palapeliin, ehdin leikellä myös kahden kissan kynnet. Toscan, joka on minun ensimmäinen kissani mikä äidillä asustaa, sekä Tikrun, joka on nuorimman velipuoleni kissa. Kuro-koiran kynnet olinkin jo pari päivää sitten ehtinyt leikellä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää ja aurinkoista kevään alkua! :)

Viimeinen viikko Muurlassa

Viimeisellä viikollani olin huojentunut hyvistä arvosanoistani näyttöjeni kohdalla. Työskennellessäni Heidin kanssa tein töitä hyvinkin itsenäisesti, mutta yhdessä lounastaen ja Leenan kanssa teimme pitkälti yhteistyötä.

Viikko oli hyvin tavanomainen, joskin pakkaset pieksivät oikein olan takaa jolloin sekä minulla, että Lenalla oli molemmilla hieman auto vaikeuksia, pääsimme kuitenkin töihin. Asiakkaiden virta oli hieman vilkkaampaa näin hiihtoloman aikaan.

Suurien tai suurien ja suurien muutoksien alla oli paljon keskustelua ja suunnittelua mitä myymälässä tehtäisiin ja tulisi tapahtumaan. Kuitenkin isoin asia mikä meille pyyhkäisi oli hurjat kevät alennukset! Alennukset taisivat myös osakseen sada ihmimsiä liikkeelle ja paljon sitä alennettua tavaraa ehti tuona aikana mennä myös kaupaksikin.
Alennus pöydiksi ristisimme monta eri pöytää joita siivoilimme, tyhjensimme ja täytimme sovituilla tuotteilla. Joillekin tuotteille piti etsiä uusia paikkoja.

Myös yleisilmettä myymälässä alettiin selkeyttämään ja siistimään. Myymälä jäi kuitenkin vielä vaiheille odottelemaan Affarilta saapumatonta loppuosaa, jonka myötä pitkä seinämä varmastikin tulee taas entistä ehompaan kuntoon.

Viimeinen päivä

Viimeisenä päivänäni oli hieman haikea fiilis. Miten neljä kuukautta olikaan mennyt niin nopeasti ohitse. Ajatus siitä etten saapuisi Muurlaan enää hommiin tuntui vieraalta ja oudolta. Ehdin saada useammalta ihmiseltä kiitosta työstäni. Olin iloinen että minun antamaa panostusta arvostettiin ja olen kiitollinen siitä kaikesta mitä heillä pääsin oppimaan ja kokemaan. En pelkästään oppinut asioita vaan kasvoin siellä myös ihmisenä.
Viime hetkinä ollessani Leenan kanssa läksiäis kahvilla, jotka hän tarjosi, tuli lopultakin kunnolla tippa linssiin. Jäin hetkeksi keräilemään itseäni ennen kuin oli aika luopua essusta ja pinssistäni. Kiitin vielä kerran arvokkaista keskusteluista ja opetuksista halauksen kerran ennen kuin kyyneleet silmäkulmissa jätin myymälän taakseni viimestä kertaa työssäoppimispaikkanani.

Jään kaipaamaan ja muistelemaan yhteisiä työhetkiä ja ihania tarinoita joita pääsin kuuntelemaan.

Kiitos vielä kerran Heidi & Leena, sekä koko Muurlan väki!

Näytönarviointi & ystävänpäivä

Näyttöjeni arviointipäivä osui ystävänpäivälle.

Aamun olin puuhastellut pitkälti normaalisti lukuunottamatta sitä, että kävin läpi vielä niitä paikkoja/pöytiä joissa kätteni jälkeä näkyi. Koko päivä meni siinä opettajan tuloa odotellessa töiden ohella ja viimein koitti hetki jolloin olin opettajan odottanut tulevan. Kuitenkin poiketen alkuperäisestä sain jälleen odotella pidempään.
Lopulta opettajan saavuttua lähdimme kiertämään ja katselemaan mitä olin tehnyt ja kertoilin näkemyksiäni niistä.

Olin tehnyt graafiseen näyttööni fiilis kuvia yhdistetyistä tuoteryhmistä joihin itse valitsin sekä taustakuvan sekä tuotteet jotka halusin siihen. Materiaaleina olin saanut tiedostoja joissa oli jokainen tuote erikseen kuvattuna molemmilta puolilta.
Näinä toimi siis Basic & Lehdet sarjat joiden helppoa yhdistelyä haluttiin näyttää asiakkaille, sekä myöskin Basic & Nordic tuotteiden yhdistely enemmän out door's tyylisenä retkeilhenkisenä versiona. Tein meille myös tuulikaappiin esille laiton johon tein myös oman tulosteen jossa vielä uutta Hirvi mukia halusin nostaa enemmän esille.
Ehdin myös tehdä eri näköisiä hinta listoja Nordic pöytiin joita olin edellisinä päivänä siivoillut ihan alusta asti, säilyttäen kuitenkin niiden pohjarakenteen.
Sitten oli tietenkin tämä näyttö pöytäni Nuria Mora.

Keskustelimme näkemyksistä ja mitä omilla päätöksilläni sekä ratkaisuillani olin hakenut. Tuntui että opettajani pyrki löytämään kaikki mahdolliset viat ja virheet tai keksimään nitä jostain. Tämähän jäi harmittamaan sillä eihän meillä ole mm. mahdollista vaihtaa saatavilla olevien tuotteiden, esineiden tai asioiden värejä vaan on mentävä niilä mitä saatavilla on. Pääasia kuitenkin on, että itse myymälässä minun töihini oltiin tyytyväisiä ja he olivat saaneet sitä mitä olivat toivoneet.

Kaiken pitkän keskustelun ja kiertämisen jälkeen istuimme kaikki yhdessä pöydän ääreen päättämään miten näyttöni ovat onnistuneet. Pidenmittä löpinöittä sain sekä graafisesta että visuaalisesta näytöistäni täydet, mihin olen erittäin tyytyväinen. Suurimmaksi osaksi olimme sitä mieltä että olen nopea kehittymään ja oppimaan asioita halutulla tavalla.

Päiväni päättyi tämän pöydän ääreen mistä minulle tulikin sitten kiire ähteä viettämään ystävänpäivää varattuun ravintola pöytään.

Tämän näköinen se oli ennen

Kauempaa katsottuna ennen kuin aloin mitään tekemään. Kuvassa suoraan keskellä Basic musta ja valkoinen joka vaihtoi Nuria Moran kanssa päittäin paikkoja. (Nuria Basicin vasemmalla puolella)

Palojen siirtelyä, jotta pöydälle löytyi itselleni miluinen pohja. (Tämä oli se johon esillelaiton toteutin)

Takaa päin

Vanhasta pöydästä otetut tuotteet

Toin pöytään tukoosin kaatimen kiinnittämään huomiota pöytään kauempaa, myös kuutio jonka sisälle laitoin tumman kankaan kiinnitti huomiota kauempaa. Pöytään jäi loppupeleissä hintalapun lisäksi Nuria morasta kertova pieni tekstinpätkä johon olin liittänyt tuotekuvia. Loppumetreillä pöytään tuli myös pannunalunen joka osaltaan vaikutti pöydän lopulliseen ulkoasuun. Myös kynttilöitä tuli laitettua vasemmalle puolelle tummaa kuutiota kulhojen tilalle.

Kokeilu millainen kori takse sopii. Vinossa oleva tarjotin myös tuli lopuksi suoristettua.