keskiviikko 24. elokuuta 2016

Näyteikkunat

Aikaisemmin alottaneille oli annettu ryhmässämme tehtäväksi valita "upea, järsisyttävä, tajunna räjäyttävä" näyteikkuna netin syövereistä ja kertoa valinnan perusteet. Unohduin kuitenkin selailemaan monen erinäköisen näyteikkunan kuvia erinäköisillä hakusanoilla ja löysin seuraavat joiden alle sitten kirjoitan miksi kyseisen valitsin tai miksi se pisti silmääni.

Tämä pieni ikkuna varasti huomioni punaisella värillä joa toimii huomiovärinä. Tausta on nätin kuvion omaava suhteellisen rauhallinen tausta josta näytillä olevat asiat/esineet erottuvat helposti. Elegantti tulee mieleeni.


Jotenkin tästä herää luonnon mukainen tunnelma ja voin melkein haistaa kukat sekä nurmen, ehkä jopa itse heittäytyä tuolle nurmelle köllimään. Omalla tavallaan rauhallinen ja kaunis vaikkakin eri värejäkin löytyy monia mutta ne ovat mukavalla tavalla tasapainossa keskenään.


Ensimmäisenä huomion kiinnitin ikkunan teippauksiin jonka jälkeen tuo jonkin näköinen kultainen temppeli varasti huomioni josta katse lähteekin vaeltamaan muualle näyteikkunaan. Kaikkea on paljon mutten silti koe että mitään olisi liikaa. Itse tykkään tunkea paljon kaikkea kaikkialle, mutta pelkään aina liioittelevani, tässä niin ei ole kuitenkaan käynyt. Luonto tulee jälleen vahvasti esille tässä teemasa.



Neutraalit ruskeat sävyt tuntuvat tässä ikkunassa lämpimän kutsuvilta. Tausta pysyy taustana tuoden puetut mallinuket nätisti esiin. Näytteillä on aika paljon kaiken näköistä muttei kuitenkaan liikaa tai tungokseksi asti. Vasemmalla oleva verkko sekä oikealla laidalla oleva hyllykkö elävöittää kivasti ikkunan sisustusta sekä esineet jotka ikäänkuin lojuvat maassa, myös jonkin sortin taulu ja naulakko systeemi sopivat hyvin kuvaan.


Yhdennäköisyys on ensimmäinen mikä tästä tulee mieleeni, onhan siinä 3 saman kaupan näyteikkunaa joissa jokaista yhdistää sama vaalea lämmin henkinen teema. Yläreunaa seuraava verho joka viimeisessä ikkunassa laskeutuu maahan asti tuo hyvän vaikutelman valojen kera. Myös roikkuvat koristeet ovat nättejä. Esillä olevia asioita ei ole liikaa ja väritkin ovat rauhallisesti sovussa keskenään, ei mitään silmille hyppivää.


Halusin ehdottomasti löytää jonkun karkkikaupan tai kakkupuodin ikkunan ja niin minä löysinkin. Yksinkertainen ja kaunis, ei värikäs. Ihanan vaaleanpunainen ja koko ikkunan tilaa käytetään hyödyksi jottei minnekään jää inhottavaa tyhjää tilaa. Tässä eri korkeudelle ripustetut pallot pinkeillä nauhoilla ovat kauniita sekä symmetrisesti asetellut teko leivokset, kerrassaan herkullisen näköistä, nam!


Löysin myös muutaman muunkin kauniin ikkunan, mutta harmikseni jokin meni vikaan eikä tämä niitä halunut näyttää joten ihan sama, on näissäkin ollut katseltavaa vaikka hieman harmittaakin tuo yksi värikäs näyteikkunan kuva jonka linkki ei sitten tahtonut toimia.
Lopputulokseksi arvelisin minulle tärkeitä näyteikkunoiden ominaisuuksia olevan; asia mikä pistää silmään, oli se sitten väri, värit, teippaukset tai symmetriat. Esineitä/asioita ja koristeita tulee olla sopivassa suhteessa ja mielellään symmetrisesti jotta ikkunan tasapaino pysyy. Jonkin näköinen neutraali tai rauhallinen harmonia on myös kaunista katseltavaa ja valaistuksen olisi hyvä olla kaiken kattava. Eiköhän se ole aika lailla siinä?



torstai 18. elokuuta 2016

Vielä hetki aikaa

Yhtä jos toistakin lääkettä tuli
kipeänä aina popsittua.


Vielä on pieni hetki aikaa viettää työttömän elämää ennen kuin opinnot visualistiksi kutsuvat! Ikäväkseni sairastuin johonkin virukseen astmalääkärini puheiden mukaan, vastahan puolen vuotta olen terveenä ehtinyt olla. Sitä ennen siis tuli astmaan sairastumisen jälkeen sairasteltua vähän väliä jotain. Nyt pitää koittaa jaksaa vielä viimeiset voimanrippeet pusertaa että viikon saan pulkkaan ja kaikki tarvittavat sopimus paperit toimitettua ja täytettyä!



Mary Kayn tuotteet on ihania! <3
Tänään TYKS:ssä tökittiin ainakin 13 kertaa käsivartta allergiatestien muodossa joista eniten reagoi kissa sekä koira, näistähän jo tiedettiin minun olevan kissalle hieman allerginen. (Minähän en rakkaista karvaperseistäni luovu! Eikä kyllä onneksi tarvitsekaan kun niin pientä oiretta. ^^) Samaan käyntiin sisältyi myös astman perus seurailu; puhallus systeemit (spirometria ja typpimittaus) ja lääkärillä käynti. Ehdin tuon jälkeen piipahtamaan äidillä sen verran että söin ja taas matka jatkui, tällä kertaa Saloon työkkärin papereiden kera ja puhuttiin koska koulun alottaisin, valitettavasti kuitenkin näistä vastaava henkilö oli kuitenkin jo ehtinyt lähteä joten sovimme paperit jätettäväksi sinne ja sisko saa ne huomenna noutaa, samassa koulussa kun hänkin sitten käy.




Haru tykkää kiipeillä olkapäille.
Näin elokuussa on paljon juhlapäiviä, on omat, veljen, mummon sekä monen muun läheisen/tutun synttärit sekä äidin ja isäpuolen hääpäiväkin, ei siis ihan heti juhlat lopu! Tämä viikko on varsinkin ollut yhtä juhlaa, maanantaina haastattelun päätteeksi oltaisiin oltu valmiita heti kouluun ottamaan sekä isäpuolen nuoremman tytön synttärit, tiistaina olikin porukoiden hääpäivä ja Mary Kay tuotteeni saapuivat postissa, nyt keskiviikko olikin tuo TYKS käynti ja koulussa piipahdus, huomenna toimintakeskus apilaan piipahtamaan sekä vanhemman veljeni synttärit sekä perjantaina jos olisin terve lähtisin mummolaan joka näyttää tällähetkellä kyllä jäävän väliin mikä pistää harmittamaan. (Mummoni asuu siis Keravalla eli ei ole missään lyhyen matkan päässä.) 

Ensiviikolla onkin onneksi rauhallista! Jonain päivänä pitäisi sopia henkilökohtainen suunnitelma koululla ja torstaina piipahtaa risteilyllä ennen kuin koulu alkaa, siitä saakin sitten kivan startin kouluun!


Nenäliina paketti kainaloon, finrexiä naamariin (välillä myös hunaja teetä) ja relax! Siitä on minun iltani tehty elikoiden paijailun jälkeen.

PS. Jäi julkaiseminen nyt torstaille mutta tokkopa se mitään haittaa, mitään merkittävää ei ole tapahtunut ellei sitä lasketa ettei pää tahdo kääntyä enää suuntaan taikka toiseen. Muistakaahan pestä käsiä, aivastella/yskiä oikein! :)

maanantai 15. elokuuta 2016

Visualistin alku

Tarina alkaa jo vuodelta 1991 jolloin synnyin. Väliin mahtuu siis pari vuosi kymmentä ja hieman päällekin, joten matkan varrelle mahtuu paljon yhtä jos toistakin. En nyt kuitenkaan kerro tässä elämänkaareni tarinaa vaan kerron lyhyesti itsestäni.

Olen siis 25 vuotta, nimeni on Sirja, lempinimeltäni Sipe. Asun yksin kahden kissani, gerbiilini (valitettavasti tämän veli kuoli hiljattain) sekä kahden hamsterini kanssa. Minulla on vielä yksi kissa äitini huomassa, sillä on ikää jo 13 vuotta. Rakastan siis eläimiä, varsinkin kissoja.

Minulla on 2 pikkuveljeä sekä -sisko. Vanhempani erosivat kun olin muutaman vuoden ikäinen ja olen äitini kanssa asustellut. Nykyään minulla on myös isäpuoli jolla on entisestä elämästä 4 lasta joista 2 ovat minua vanhempia.
Olen opiskellut aikaisemmin eläintenhoitaja ammatin, en kuitenkaan kokenut alaani omakseni joten vaihdoin alaa lähtien Tampereelle opiskelemaan automaalariksi. Kuitenkin homma sai ikävän käänteen siinä kohtaa kun aloin sairastelemaan paljon ja loppujen lopuksi minulle diagnosoitiin astma. Tämä johtikin sitten siihen että opintoni loppuivat siihen. Vuoden verran sairastelin aika paljon kaiken näköisiä hengitystie infektioita. Nyt kuitenkin tilanne vaikuttaa olevan rauhoittunut ja olen löytänyt uuden alan opiskeltavakseni, nimittäin tämän visualistin ammatin!

Tätä ehdittiinkin juhlia siskon kanssa Hesellä. Hän myös sattumoisin juuri aloittanut samassa rakennuksessa! Ja myöhemmin vielä vanhemman veljeni sekä äitini kanssa skumpalla, sisko toki myös mukana.

Valitettavasti nyt iltaa kohden alkaa tuntumaan kurkussa niin epämukavalta että pelkään pahoin olenko nyt tulossa kipeäksi kun noin puolen vuotta olen terveenä pysynyt. En kaipaa kyllä yhtään keuhkoputkentulehdusta tähän väliin! Ei kai muuta kuin paljo juomista, varsinkin teetä, jota tulikin jo juotua ja lämpimästi pukeutuu näinä kesän viimeisinä päivinä. (En suostu vielä sanomaan syksyn tulleen!!)



Sitä mitä blogini tulee sisältämään jää teidän nähtäväksenne. Kuitenkin pian pidän teille esittelyt tärkeistä karvalapsistani jotka kuitenkin saavat välillä niskavillat pystyyn, mutta eivät kuitenkaan ole rahalla korvattavissa. <3

Toiveikkaana elämässä eteenpäin!