Vartalotyypit ja muodot

Vartalotyypit ja pukeutuminen

Synnyimme sellaisiksi mitä olemme, sen kokoisiksi ja näköisiksi kuin geenimme on meidät määrittäneet. Ulkomuotojemme ulkoisia tekijöitä tärkeämpää on kuitnekin oma persoonamme ja sisäinen olemus mistä on hyvä pitää kiinni. Sinä olet sinä ja minä olen minä, me olemme jokainen uniikkeja, ainutlaatuisia painoksia eikä ole toista samanlaista.

Aina emme ole tyytyväisiä omiin muotoihimme, mutta ei hätää. Voimme huijata silmää luomalla illuusion hoikemmasta, eri muotoisesta tai painoisesta vartalosta tasapainoittamalla sitä vaatteiden ja värien avulla. Oppimalla tuntemaan oman vartalotyypin, voimme oppia korostamaan sen hyviä puolia, peittää, häivyttää sekä minimisoida huonompia.

Vartalotyyppejä voidaan jakaa karkeasti viiteen eri tyyppiin joista muutamissa on kaarevampiakin verioita sekä myöskin näiden yhdistelmiin joten voit kyllä kuulua kahteenkin eri tyyppiin.

Plus-nainen

- Runsas, pehmeä muotoinen

- Painopiste ylävartalossa, keskivartalossa, lantiolla tai takapuolessa

- Jujuna selkeät linjat ja hoikempien kohtien korostus (usein rintojen alla)

• Hyvin tukevat rintaliivit tärkeät
• V-, O- ja U-kaula-aukot
• Usein hame pukee housuja paremmin
• Housuissa alaspäin kapeneva malli joka ei peitä kauniita nilkkoja

VARO liian kireitä vaatteita!

Petite-nainen

- Siro ja hento joka saattaa olla vartalotyypiltä A, H, X tai Y

- Ei juuri tarvitse miettiä mitä pukee päälle

• Voi käyttää mm. vaaleansävyisiä sekä kiiltäväpintaisia alaosia
• Myös volyymi helmoissa sopii

A eli tutummin päärynä tai kolmio

Tuntomerkit:

- Kapeammat hartiat suhteessa lantioon

- Paksut reidet ja pyöreä peppu

- Lyhyiltä näyttävät jalat

- Leveä lanne

- Kolmio edestä ja takaa

- Pieni povi ja rintakehä

- Kapea vyötärö

- Alaosa tavallisesti parikin kokoa suurempi

Kulmikas A: Sivustakatsottuna vatsa ja takamus litteät, ei luisuja hartioissa tai notkoa selässä.

Kaareva pehmeä A: Sivustakatsottuna kaareva edestä (pyöreä alavatsa) ja takaa, takamus pyöreä ja selässä notko lantion kaartuessa voimakkaasti.

EI!

- Kireät housut ja hameet kuten pillifarkut

- Poikkiraidat alaosassa

- Vyö lantiolla

- Liiansuuret jakut = raskas ilme

Kyllä!

- Suuret kaulukset

- Huivit

- Olkatoppaukset, istutetut hihat

- Yläosassa vaakaraidat ja vaakasuorat linjat

- Polvimitta mekoissa ja hameissa

- Pehmeät materiaalit

H-nainen eli suorakiade (poikamainen)

Tuntomerkit:

- Hyvin suora joka suunnalta

- Sirorakentainen

- Pieni povi ja litteä peppu

- Pitkät, hoikat raajat

- Sama vaatekoko ylä- ja alaosassa

• Kaarevalla H:lla rinnanympärys voi olla lantionympärystä pienempi sekä selvästi erottuva vyötärö. (Yleisimpiä vartalotyyppejä)

EI!

- Pystysuoruus kuten raidat, leikkaus, linjat, tuplanapitus

- Liiallinen huomion kiinnitys vyötäröllä (vyö lasketaan lantiolle)

- Ei mitään pitkää kaulaan

Kyllä!

- Olkatoppaukset, puffihihat

- Huivit, rintakorut, rintataskut

- Kurvikkaat leikkaukset

- Vartalonmyötäinen jakku tai liivi

- Vaakaraidat, ruudut ja geometriset kuviot

- Housuina suorat tai hieman levenevät

- Pehmeät materiaalit

O-nainen eli omena

Tuntomerkit:

- Tavallisesti vähintään kokoa 42

- Vatsan, lantion ja takapuolen runsautta

- Peppu voi olla myös litteä ja raajat suhteellisen hoikat (kapeat nilkat ja ranteet)

- Kapeat hartiat ja lantio suhteessa keskivartaloon

- Rintava

- Korostunut pallea

- Vyötärölinja lähellä rintaa

- Hoikat sääret

• OY- vartalolla kapeampi lantio suhteessa voimakkaaseen hartialinjaan (saattanut olla aikaisemmin Y-vartalo ennen ikääntymisen mukanaan tuomia keertyneitä liikakiloja)

EI!

- Vaakaraidat, -linjat sekä ruudut

- Pikkuprintit

- Pyöreät kuosit

- Säkki/pussimaiset vaatteet

- Laatikkomaiset yläosat

- Bolerot

Kyllä!

- Syvät ja isot kaula-aukot kuten V- ja U-pääntiet

- Olkatoppaukset

- Vajaamittaiset hihat

- Näyttävät asusteet ja korolliset kengät

- Laadukkaat, istuvat alusvaatteet

- Empirelinjat

- Yksinkertaista ja linjakasta

- Pystylinjat ja -raidat

- Kietaisupaidat ja -mekot

- Suoralinjaiset kapeat housut

X-nainen eli tiimalasi (ihanteellinen vartalo)

Tuntomerkit:

- Keskikokiset tai suuret rinnat

- Hartiat lantion kanssa suunnillen yhtä leveät

- Vyötärö hyvin kapea ja erottuu selkeästi

- Sivustapäin katsottuna runsaasti kaareva edestä ja takaa (pyöreä peppu)

- Lantio lähtee kaareutumaan sen yläosasta alkaen

- Jalat saattavat olla lyhyet

- Naisellisen kurvikas

- Tasapainoiset mittasuhteet

EI!

-Laatikko- ja telttamekkoja

- A- ja empirelinjaiset mekot

- Kynähame (ellei halua korostaa)

- Paksut ja jäykät kankaat

Kyllä!

- Päänteinä V ja O

- Muotoon leikatut yläosat (puserot, neuleet)

- Jakut, kietaisumekot, -puserot

- Melko leveähelmaiset hameet ja mekot polvimittaisina

Y-nainen eli kärkikolmio

- Sporttinen, atleettinen

- Hartiaseutu lantioseutua leveämpi ja voimakkaampi kuin alavartalo

- Leveät ja voimakkaat olkapäät

- Suuri rinnanympärys

- Pieni peppu

- Vyötärö ja lantio suhteessa yhtä kapeat

- Ei kaarevuutta selässä tai lantiossa

- Hoikat pohkeet ja reidet

- Pitkät ja hoikat raajat

- Voi olla erittäin hoikat jalat ja kapeat reidet

• Kahta tyyppiä joista toinen voi syntyä urheilemalla ja toisella hartioiden lisäksi leveä povi

EI!

- Poolopiadat, venepääntiet, isot kaulukset

- Pussihihat (ellei hartioita saa kadotettua oikealla rypytyksellä tai kaarevuudella)

- Bolerot

- Olkatoppaukset

- Korkeavyötäröiset hameet ja housut

Kyllä!

- Pääntienä V

- Pitkät kaulakorut tai huivit

- Yksinkertainen yläosa

- Kapeat kauluskäänteet tai kauluksettomat jakut (lantiolle ulottuva)

- Leveneviä, viistohelmaisia tai laskoksellisia hameita

- Kapeat tai levenevät housut taikka bermundot

- Pitkät tai vajaamittaiset lahkeet

- Lantiolla laskoksia, poimutuksia tai leikkaukset

Vaatemaailman historiaa

Nyt siirryin koulussa vaateneuvonta kurssille vajaaksi pariksi kuukaudeksi ja ensimmäiseksi blogi tehtäväksi tulikin kirjoitella vaatehistorian muoti ilmiöistä joten sitä tässä teille nyt seuraavaksi.

1920-luku alastomuus on luonnollista

Tällä vuosikymmenellä alettiin hiljalleen ymmärtämään että alastomuus on täysin luonnollinen asia joka alkoi pikkuhiljaa näkymään uimarannoilla ihmisten alkaessa oleilla ja käyttää näitä enemmän. Kuitenkin vuosikymmenen alussa naisten alusvaatteista katosi vyötärö, korsetit jäivät ja rintaliivit yleistyivät alusvaatteiden ohella. Alusvaatteiden yleistyessä paitahousut suunniteltiin alusvaatteiden rinnalla naisellisia muotoja korostamattomiksi. Kuitenkin leningeistä poistettiin hihat jotta käsivarret pääsivät esille.

Uutena asiana saapui kynsilakka markkinoille. Imukkeellinen savuke ja polkkatukka olivat vahvasti myös muodissa. Kävelykepit, baskeri sekä turkishattu olivat myös tämän vuosikymmenen aikana ilmestyneitä uutuuksia.

Miehillä yleistä olivat pohjepituiset golfhousut, neulotut villatakit sekä ruudulliset irtotakit.

Naisten muoti oli pelkistettyä ja käytännöllistä. Hameen helma lyheni polveen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla jolloin alettiin käyttämään tekosilkkisukkahousuja. Siluetti oli suora, hoikka ja vyötärö laskeutui lantiolle. Jalkineet olivat sirot poikki- tai T-hihnalliset ja syvälle päähän painettiin kellohattu.

Tällä vuosikymmenellä aloitettiin siirtyminen tehdasvalmisteisiin vaatteisiin. Vaatteet olivat yleisesti kevyitä kankaita väljillä leikkauksilla ja yksinkertaisilla malleilla.

(glamourdaze.com)

(s-media-cache-ak0.pinimg.com)

1940-luku materiaalipulan muotia

Vuosikymmenen alkupuolella yleisilme oli hieman kulmikas ja aikaisempaa kovempi hoikalla siluetilla, kapealla vyötäröllä ja korostetun leveällä hartialinjalla. Polvipituiseen hameeseen haettiin väljyyttä poimutuksella, laskiksilla sekä kelloleikkauksella.

Sodan synnyttämän materiaalipulan vuoksi selluloosaan pohjautuvat tekokuidut, silla ja säteri saivat huonolaatuisina nopeasti korvikekankaan maineen. Pulasta johtuen kengät vaihtuivat puupohjallisiin paperikenkiin ja käsilaukkuja punottiin tuohesta. Pula helpottui vasta 50-luvulla.

(fi.pinterest.com/crayonletters/1940-fashion-for-michelle/)

(tuohimuori.kuvat.fi)

(evildressmaker.com)

1950-luku naisellista ja tyylikästä

Avainsanoina naisellisuus ja maltillinen. Sodan synnyttämä materiaalipula päättyi uudella vuosikymmenellä.

Naisilla vyötärö oli korostetun kapea, miehusta tyköistuva ja povea korostava jota edesauttoi korsetti sekä topatut rintaliivit joilla luotiin tiimalasivartaloa. Pohjepituinen hame oli joko kynämaisen kapea tai kellomaisen leveä, helmoja korostettiinkin poimutetuilla nailonalushameilla. Alusvaatteiden ja sukkien materiaalina elettiin käyttämään synteettisiä kuituja. Pienten ja sirojen asusteiden käyttö yleistyi. Kengissä mentiin kohti terävää kärkeä ja kapeaa korkoa joka huipentuikin vuosikymmenen lopussa pahamaineiseen naulakorkoon joista nimitys piikkinokka-kengät.

Miehillä pukujen linjat pehmenivät ja ruskean värin suosio kasvoi harmaan kustannuksella. Pukujen käyttö yleistyi työn ja kodin ulkopuolella johtaen yhdistelmäpuvun arkipuvuksi. Kesäisin suosittiin vaaleita ja kevyitä kun taas talvella tummaa ja lämmintä vaatetta, kesäisin materiaaleja olivat erilaiset punokset ja talvella turkis, myös nahkatakkeja nähtiin. Vapaa-ajalla, ehdottomasti vain lomalla nähtiin neuleita, työ- ja urheilupusakoita ja lyhythihaisia trikoopaitoja joita nähtiin kesäisin ilman solmiota. Arkikengistä tuli tukevat ja paksupohjaiset ja asusteina tärkein oli yleensä huovasta valmistettu hattu. Hiuksissa nähtiin hiusrasvaa rasvalettien muodossa.

(thepeoplehistory.com)

(cuisineandart.wordpress.com)

1960-luku nuoreikkaana

Yleisilmeenä oli nuoreikas pukeutuminen ja vapauduttiin tiukasta muodollisuudesta joko mahdollisti vapaammat sekä vaihtelevammat väriyhdistelmät. Valkoisen, mustan ja beigen värien rinnalla suosiossa olevat kirkkaat värit sekä kullan- ja hopeanhohtoiset kankaat joita nähtiin synteettisinä. Nailon paitojen rinnalle ilmeistyi teryleenipuvut miehille. Mokka- ja nahkavaatteiden suosio lisääntyi myös uusien värien ja pehmeiden laatujen myötä.

Naisellinen eleganssi korvasi siron tyttömäisyyden, vuosikymmenen puolivälissä lyhyt siluetti oli joko suora ja kevyesti vartaloa myötäilevä tai loivasti alaspäin levenevä. Lyhyitä hameita tasapainoitti peittävät sukkahousut tai polvisukat joita pikkutyttöjen ohella käyttivät myös isommat tytöt. Saappaat astuivat muotiin sekä pohjepituisina että pitkävartisina. Housupuku alettiin vähitellen hyväksyä katuasuksi kenkien kärkien pyöristyessä ja korkojen madalloituessa.

Miehillä saapui solakka ja luonnollinen hartijalinja pukuihin. Housujen lahkeet kapenivat ja takkeihin tulivat kauluskäänteet, takki saattoi olla myös kaulukseton tai varustettu pystykauluksin. Suosikki päähineenä nähtiin lippalakki jonka saattoi yhdistää poolopaitaan ja vakosamettitakkiin. Kengät olivat ohutpohjaiset ja linjakkaat.

(byronsmuse.wordpress.com/)

(retrowaste.com)

(yrjoperskeles.blogspot.fi)

1970 paluuta 50-luvulle

Yleisenä materiaalina nähtiin vakosamettia sekä vapaa-ajan "Retu-kengissä" niin miehillä kuin naisilla, Retu nähtiin myös mihen nimenä 80- sekä 90-luvuilla. Myös hai-saappaat ja jopot olivat tuota vuosikymmentä. Yhteisenä erikoisuutena olivat erittäin korkeapohjaiset ja -korkoiset kengät sekä miehillä että naisilla.

Kuvaan kuuluivat myös "amerikanraudat" eli amerikkalaiset 50-luvun autot.

Miesten hiusmuoti vaihtui puolipitkään ja pitkään hiustyyliin vuosikymmenen loppuun asti. Farmarit eli farkut olivat erittäin yleisiä nuorilla sekä takkina ja housuina joiden merkkeinä oli mm. Hurriganes-yhtyeen mainostamana, Beaver's, James, Falmers, Mic Mac, Bee Gee ja Lee Cooper. Farkkujen yläosa oli monesti ommeltu ihonmyötäiseksi lahkeiden taas ollessa leveät 70-luvun loppuun asti. Nuorisolla oli myös tuttuna ilmiönä nähdä kahvallisen kamman kahva vilkkumasta takataskusta.

"Tuulipuku" saapui väreinään yleensä tummansininen, tummapunavioletti, tummanvihreä sekä -ruskea. Ja "bleiserinä" tunnettu klubitakki oli myös jossain välissä yleinen ja muotiin astuivat myös farkkuhaalarit.

Vuosikymmenen loppupuolella 50-luvun muoti yleistyi nuorten piirissä seurauksena mm. Elviksen kuolemasta, Grease-elokuvasta ja 50-lukuun sijoittuvasta Onnen päivät -ohjelman suosion takia sisältäen Suave ja Brylcreem hiusrasvat joista tulivat rasvaletit, piikkinokkakengät, nahkatakit ja naisille mm. kellohameita.

(http://3.bp.blogspot.com)

(s-media-cache-ak0.pinimg.com)

1980 värienkirjoa

Tällä vuosikymmenellä nähtiin väljää ja värikästä, neonvärejä, leveitä linjoja, värejävaihtavia kuvioita, ylisuuria vaatteita joita korostivat logot, kirjaimet, numerot, pilkut, raidat sekä graafiset kuviot painokuvioiden muodossa. Nämä loivatkin yleisilmeeksi iloisen ja värikkään vaikutelman. Villasta, jerseystä, sametista ja demistä tehtiin joustavia, seksikkäitä sekä tyköistuvia versioita. Joustavat materiaalit yleistyivät käyttömuotiin tutusta aerobic salien tyylistä.

Olkatoppauksilla luotiin suuruuden vaikutelmaa etenkin monina kerroksina puettuina. Ja koristeina nähtiin vöitä sekä huiveja. Takkien sekä pikkutakkien hihoja käärittiin lahkeiden lisäksi ja jaloissa nähtiin purjehduskengät.

Pukeutumiseen otettiin vaikutteita musiikin maailman tähdiltä kuten Madonnalta, Michael Jacksonilta, Priceltä, Dingolta ja muoti-ikonina oli Englannin prinsessa Diana. Myös tv-ohjelmista kuten Dallasista ja Dynastiasta otettiin vaikutuksia.

Naisten muoti saikin vaikutteita miestenvaikutteista joita nimenomaan olkatoppaukset toivat mukanaan korkeavyötäröisten laskoshousujen ja vyönkäytön ohella. Myös jakku- ja housupuvut tulivat miesten muodin puolelta luoden naisille uudenlaisen univormun "power suitin" joita käytettiin miehisillä aloilla pärjäämiseksi kuten pankeissa ja teollisuus yrityksissä. Myös baskerit, litteät lätsät, kalvosinnapit ja henkselit saapuivat miesten maailmasta. Myös leveitä vöitä nähtiin tiukalle kurottuina.

Miehillä nähtiin myös ylisuuria puvuntakkeja sekä leveitä lahkeita kaikien vaikutteiden ohella. Katumuotiin saatiin innostusta klubeilta ja yökerhoilta juontaen juuria hiphopista, punkrokista sekä poptaiteesta.

(assets.babycenter.com)

(http://s4.thingpic.com)

(liketotally80s.com)

(s3.amazonaws.com)

Katsaus vielä 2000-luvulle

Uudella vuosituhannella ei enää oltukaan yhtä värikkäitä kuin 80-luvulla, kuitenkin vaikutteita nähtiin 70-luvulta farkkuhaalarien muodossa sekä 80-luvun tyylisesti jumppapukujen astuessa katukuvaan.

Jalassa nähtiin pillifarkkuja niin miehillä kuin naisilla ja lantiofarkut olivat kovaa huutoa, mitä matalemmat, sitä paremmat. Puolivälissä reittä roikkuvat lökäpöksyt astuivat myös muotiin mitä tuskin tänäpäivänä kovin kaivataan muutamien muiden ilmiöiden ohella. Naisilla on nähty tunikoita, farkkuminihameita, spaghetti olkaimellisia toppeja, tuubitoppeja ja pieniä epäkäytännöllisiä käsilaukkuja.

Myös Cosplay (on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoksi) oli kovaa huutoa jossa pukeuduttiin anime ja manga hahmojen mukaisesti, tästä japanilaisesta juonsi juurensa myös pukeutuminen lolita- sekä gothic-tyyleihin.

Kukaan ei varmaan myöskään unohda reijällisiä muovisia jalkineita joita kutsumme crocseiksi. Myös värilliset aurinkolasien linssit sekä lippis tekevät comebackin. Lisänä myös tissivyönä käytetty leveä vyö hakaskiinnityksellä yhdistettiin tiukaan toppiin, legginseihin ja huppariin tai flanelipaitaan. Legginsit tuntuvat olevan pitkälti vielä nykypäivänäkin suurta huutoa ja monen näkee käyttävän näitä housuina mikä on ihan ehdoton iso EI! (Kamalaa katsottavaa ja niin suuri muotimoka!)

 (usversusthem.files.wordpress.com) & (http://thumbs.ebaystatic.com)

(http://media.lily.fi)

Tässä taisikin olla tämän erän pläjäys muodin historiaa eri sivustoilta poimittuina. Alla lähteet teksteille:

wikipedia.org

lempikirja.fi

hyvinvointi.ts.fi

iltalehti.fi

demi.fi

nyt.fi

Valokuvaamista ja kuvien kästtelyä

Tänään päivän aiheena oli tosiaan valokuvaaminen sekä kuvien käsittelyä photoshopilla sekä lightroomilla. Kävimme ensin tietenkin koulun järkkäreillä napsimassa yhden jos toisenkin näköisiä kuvia ja harjoittelimme hieman perusteita. Itse vielä perehdyin tarkemmin siihen mitä on kultainen leikkaus. Tässä kohtaa kuitenkin mainitsen tunnilla kuulemani; ei ole oikeaa tapaa kuvata tai muokata kuvia. (Mutta tietenkin aina voi olla jokin tapa joka on ehkä hieman parempi kuin maallikkona tuosta noin vain räpsästy.)

Kultainen leikkaus

Mitä tuohon kultaiseen leikkaukseen tutuistuin niin se on ollut käytetyin ja yleisin sommittelusääntö kuvataiteessa jo antiikin Egyptissä ja Kreikassa. Tuolla ajalla ollaan jo "täydellisen muodon" proplematiikkaa josta tähän kultaiseen leikkaukseen päädyttiin. (Jana jaetaan kahteen osaan siten, että pidemmän osan suhde koko janan pituuteen on yhtä suuri kuin lyhyemmän osan suhde pidempään osaan.) = Kuva-ala jaetaan kolmeen osaan, pystyyn sekä vaakaan, osien suhde 8:13 tai yksinkertaisesti 2:3. Kultasessa leikkauksessa kohde/kohteet pyritään sijoittamaan näiden diagonaalien leikkauspisteisiin. Tämä menetelmä helpottaa myös sommittelua ja sitä voidaan käyttää lähes kaikessa kuten videokuvaamisessa ja piirtämisessäkin. Kuitenkin mikäli tätä noudattaa kaavamaisesti on vaarana muuttaa kuvat kaavamaisiksi sekä elottomiksi.

Kuitenkin ennen kuin aletaan ottamaan kuvia on tärkeä ensin katsella mistä suunnasta tosiaan sitä kuvaa lähtee ottamaan. Kohtisuorat kuvat sekä linjojen tunnistus ovat merkittävässä asemassa. Myös erinäköisten "rojujen" siirtäminen syrjään saattaa tulla tarpeelliseksi mikäli jokin asia/esine tai vastaava rikkoo kuvaa. Myös valojen miettiminen on tärkeää. Luonnonvalo on paras mahdollinen mutta sitä ei kannata liiaksi sekoittaa keinovalojen ja valaisimien sekamelskaan.

Kameran asetuksia

Tästä pääsemmekin miettimään kameran asetuksiajossa sulkijan aika voi olla pienempi kuin 60 jolloin kuvattaessa tarvitaan jalustaa tai mikäli päinvastoin taas suurempi niin kuvan voi ottaa käsivaraisesti. Mikäli sulkimen aika on pieni voi valot muuttua kuvassa viivoiksi kun kamera on sulkeutumis aikana päässyt liikkumaan.
Toinen tärkeä asia olikin kameran aukon koko. Mitä suurempi luku on, sitä terävämmän kuvan voi saada kun taas vastaavasti pienellä kuten 1,2 voi eturivissä olevan esineen/asian nähdä selkeästi taustalla olevan taas ollessa epäselkeä/sumuinen. Tässä tarvitsi myös huomioida asia että pienemmällä aukolla tarvitaan enemmän aikaa sekä valoa.
Kolmas asia mitä myös kävimme läpi oli termi ISO joka taas merkitsee filmin herkistymistä. Koolla 100 voi kuvailla vaikka auringossa, 400 hämärässä kun taas tämä numero voi olla vaikka 3600.

Lightroom

Kun olimme RAW eli raakakuvia räiskineet avasimme ne lightroomiin. Tässä kohtaa kuulimme että opettajamme käyttää harmaata korttia kuvissaan joista hän saa otettua pipetin avulla värientasapainon. Haimme rajaus työkalun jonka takaa löytyi vatupassi millä saimme kuvan suoristettua. Tämän jälkeen kokeilimme ja säätelimme eri ominaisuuksia exposure, highlights, shadows, whites, blacks.
Clarity: tarkkuutta (sumentaa), ei suositella yli 20-30. Vibrace: kirkastaa värejä tai mustaa. Saturation: kirkkaus/mustavalkoinen. Alkuperäiset asetukset saikin palautettua kaksoisklikkailemalla "otsikoita".
Tone curve: valkotasapaino. HSL/Color/B&W: saturation | Luminance = jonkun värin korostus. Details: yksityiskohta.

Kävimme myös läpi miten samat muokkaukset sai jatkettua muille kuville jos on ottanut vaikka samassa valaistuksessa useampia kuvia. Tähän teimme exposurella "valaistusta", kevyet korjaukset josta seuraavaksi polkua linssi korjaukseen profil -> enable profile ja command nappia pohjassa painamalla klikkaili sitten kuvat joihin sen halusi toistaa ja loppuun Sync... eli synkronointi jolloin muokkaukset siirtyivät haluttuihin kuviin.

Seuraavaksi kävimme läpi miten yksityiskohtia saattoi korostaa kuvassa mikä tapahtuikin seuraavasti. Otimme "tähtisädetikun" (joka itsestäni muistutti enemmän sivellintä), hiirtä rullaamalla saatoimmen muuttaa rinkuloiden kokoa jota pohjassa sitten suttasimme kuvasta halutun alueen jota pystyi sitten muokkaamaan kuten muuta kuvaa aijemmassa vaiheessa eli valoja, varjoja jne. Tämän jälkeen taas tallennus= command ja poimittiin kuva, painettiin hiiren oikeaa etsien export-> export as... jonka jälkeen aukesi luukku missä tiedoston sijainnin(choose), nimeämisen ja muun saattoi suorittaa jonka jälkeen export! Tämä tallensi kuvan automaattisesti muotoon jpg.

Photoshop

Kävimme läpi ylävalikosta image kohtaa josta löytyi mode = väriarvot/analyysit, adjusments = exposure, saturation = säätöjä, image size (resoluutio min 300) mm & px/inch, image rotation = kuvien pyöritystä ja kääntämistä, horisontaalisesti sekä vertikaalisesti peilaamiset.

Layereita sai alhaalta oikealta ympyrän kaltaisesta kuviosta josta pääsi näitä image valikonkin juttuja valitsemaan jolloin säädöt jäi näille välilehdille josta halutessaan niitä sai poistettuakin alkuperäisen kuvan säilyessä alla. Tämä loi aina uusen layerin.

Filttereiä löytyi valikosta filter -> other ->high pass -> overlay

Rajaaminen: crop tool (vasemmasta laidasta) ratio = määrittely -> oikeinmerkki "v"

Tallentaminen: File -> save as -> psd muoto = saa muokattua vain photarilla, jpg = blogiin // save as web = tallentaa pieneksi netiä varten

Nopeasti oli myös puhetta että Lightroomia käytettäisiin perus kuvien käsittelyyn ja Photoshoppia taas tarkemmissa käsittelyissä.

Kuvan syvääminen taustasta

Nopeasti kävimme läpi miten rajata vaikka ihminen tasutasta jolloin askelmat oli seuraavat. Lasson alta polygon lasso ->select -> inverse -> delete = tausta pois -> select -> inverce -> select and mask. Näin saimme ukkelin killumaan taustattomuuteen ja saimme sitten tämänkin reunoja muokkailtua ja säädeltyä viereisestä valikosta haluamallamme tavalla vaikka pehmeämmiksi.

Kyseisestä kuvasta pöllö tyyny pääsi erikois kohtelun kohteeksi kaiken muun perus korjailun jälkeen.

 Perus korjailtu ja kuvan vasen laita paranneltu/päässyt muokkauksen kohteeksi

Ylivalotettua, taulussa heijastui loisteputki rumasti, eipä heijastu enää.

Suora linja takana olevasta tolpasta.

Ja kun kukaan muu ei suostunut kuvattavaksi ihmismalliksi niin uhrauduin sitten itse. Kuvan muokkasin kuitenkin omalla kotikoneella win10 kuvanmuokkausohjelman toiminnoilla. Ei ehkä mallisuoritus mutta eipä sitä tässä haettukkaan! :P

Infografiikka

Mitä on infografiikka? Nimestä päätellen se sisältää informaatiota sekä kuvia. Minkä kokoinen tai missä sen voi nähdä? Sitä voi olla lehdessä, verkossa, kaupassa, koulussa, melkein missä vain ja minkä kokoisena tahansa. Kuitenkin tarkoitusperä on sama, eli kertoa kattavasti informaatiota muttei kuitenkaan suuressa määrin tekstiä, mukana kuvioita, kuvia, värejä ja muuta mahdollista.

Planssi tai juliste on kanssa erään tyyppinen infografiikka joskaan ei sen täydellisessä tarkoitusperässä. Siinä esitellään jotain tiettyä asiaa/esinettä/tapahtumaa tai vastaavaa ja eri asioita jotka siihen kuuluu tai sisältyy.

Olenkin kerännyt pinterest tauluuni useamman erilaisen infografiikka kuvan joita katselemalla ehkä asia aukeaa hieman tarkemmin.


Infografiikka pinterest taulu = https://fi.pinterest.com/sipeteus/infografiikka/

Verkkomarkkinointi

Mitä sitä verkkomarkkinoinnista voisi oikein kertoa. Ensimmäisenä se tuo ainakin mieleen mainokset. Kaikki nämä klikkaa tästä, saat tämän nyt tähän hintaan, nyt kun ostat tämän niin saat tuon kaupanpäälle, rajoitettu erä tuotteita tähän hintaan taikka jotain muuta vastaavaa. (Facebook mainoksia täynnä.)

Luennolla puhuttiin myös näkyvyydestä googlessa. Että oman kotisivun olisi hyvä olla helposti löydettävissä sen kautta ja tuotteetkin olisi siihen yhtenevät. Kuitenkin googlesta mainittiin myös tämä että kun teet haun se antaa yleensä ensimmäiseksi sekä sivupalkkiin jotain ihan muuta kuin haettua sillä nämä ovat maksaneet tästä mainostuksestaan ollakseen missä tahansa haussa näkyvissä.

Kotisivujen rakenteen ja ulkonäön puitteista myöskin puhuttiin. Tämän tulisi olla helppo ja yksinkertainen sekä tietenkin käyttäjä ystävällinen. Myös maksu menetelmistä puhuttiin ja tärkeänä myös pidetään että kulut sisällytetään tuotteen hintaan jossa mainostetaan ettet joudu tuotteen hinnan päälle vielä maksamaan toimituskuluja ja mikäli joudut niin tulee tästä selkeästi olla ilmoitettu tai se rikkoo jotain lainsäädäntöä. (Näin ainakin ymmärsin)